Elämme keskellä kriisiä, jollaisiin tulemme tottumaan, jos maapallon kantokyky romahtaa. Ilmatonmuutoksen seuraukset ovat taloudellisia, yhteiskunnallisia ja globaaleja. Terveydenhuolto on yksi osa yhteiskuntaa, jonka toimintaedellytykset muuttuvat, kuten nyt on koronan myötä nähty. Ilmastonmuutos vaikuttaa terveydenhuoltoon suoraan ja epäsuorasti. Maailman terveysjärjestön mukaan ilmaston muutos aiheuttaa 250 000 ylimääräistä kuolemantapausta vuosina 2030-50. Syitä kuolleisuuden elinolosuhteiden muuttuminen lähes kaikissa maissa. Ruokahuolto heikkenee kuivuuden ja kasvitautien takia ja se voi joidenkin arvioiden mukaan johtaa jopa 529 000 aikuisen kuolemaan vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi lasten aliravitsemus ja sairastavuus sen myötä kääntyy taas nousuun. Lämpeneminen lisää ikääntyvien kuolleisuutta ja ilmansaasteet työikäisten. Kuolleisuuden nousu tarkoittaa lisääntyvää potilasmäärää terveydenhuollon palveluissa, jotka jo nyt ovat kuormituksen äärirajoilla monissa maissa. Terveydenhuollon painopiste on sairauksien hoidossa, mutta jos aiomme kestää tulevat kriisit, on kiinnitettävä huomiota enemmän myös ennalta ehkäiseviin rakenteisiin.

Terveydenhuollon kustannukset ovat keskimäärin länsimäissä 7-9 % bruttokansantuotteesta eikä osuus tule kasvamaan. Se tulee kilpailemaan niukkenevista resursseista, kun ilmastonmuutos syö kasvua. Koronakriisissä olemme havainneet, miten terveydenhuollon tuotannossa muutokset ovat nopeita, kun kriisi on akuutti. Tartuntatautein arvellaan lisääntyvän ilmastonmuutoksen ja osa tästä on terveydenhuollon ns. uutta normaalia. Samaan aikaa pitkäaikaisten sairauksien määrä ei laske, joten myös näiden hoidon kehittämiseen kannattaa paneutua.

Terveydenhuolto on heräämässä muutokseen. Malleja hoitoprosessien hiilijalanjäljen laskemisesta alkaa kehittyä ja kevennettäessä hiilijalanjälkeä vähentyvät usein kokonaiskustannukset. Resurssitehokkuus on monessa kohtaa sekä ihmisystävällistä, kestävää, että taloudellisesti tehokasta. Terveydenhuollon ekologinen jälleenrakennus on välttämätöntä varautumista ilmastonmuutokseen, jotta voimme tuottaa kansalaisille terveyttä ja toimintakykyä jatkossakin eikä koko tuotantoa tarvitse kriisien aikana ajaa alas. Digitaaliset ratkaisut ja ennakoivat palvelut ovat jo nyt näyttäneet voimansa kriisissä. Kestäviä ratkaisuja täytyy aktiivisesti etsiä ja kehittää ennakkoluulottomasti.

Kestävä arki sisältää monia terveyttä edistäviä asioita, kuten kasvispainotteiden ravitsemuksen ja liikkumisen lihavoimalla. Terveydenhuollossa voidaan edistää hyviä elintapavalintoja ja samalla kestävyyttä. Tämä yhteys on terveyden edistäjälle erityisen innostava, koska muutosten ei tarvitse olla radikaaleja ja niitä voi tehdä yksi kerrallaan opetellen. Suomalaiset ovat lähellä luontoa ja tuore väitös vahvistaa, miten multa ja metsä vahvistavat meitä. Meillä on monta syytä suojella lähiluontoa ja sen monimuotoisuutta. Säilytämme mahdollisuuden monipuoliseen lähiruokaan, pidämme liikuntapaikat lähellä ja vahvistamme vastustuskykyämme. Terveyden ylläpitäminen ehkäisee vakavia sairauksia, niin pandemiota kuin pitkäaikaisia sairauksia. Terveydenhuollon palveluissa kannattaa etsiä uusia tapoja lisätä kansalaisten mahdollisuuksia tehdä käytännön muutoksia arkeen. Käyttäytymistieteellinen tutkimus tuo tähän koko ajan uusia malleja ja digitaalisuus taas välineitä. Ottamalla nämä tehokkaasti käyttöön kevennetään palvelukuormaa ja tuotetaan terveyttä ja kestävyyttä.

Monet ovat huolissaan maapallostamme ja osa potee ilmastoahdistusta. Suuret linjavalinnat tehdään yhteiskunnan rakenteissa, joihin terveydenhuolto kuuluu. Jos kestävyys otetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen yhdeksi periaatteeksi, ei ammattilaisten ole vaikea löytää siinä rooliaan. Ammattilaisia tarvitaan katsomaan ja kertomaan, missä kestävyyttä voidaan lisätä käytännössä. Mainioita avauksia on tehty, kuten anestesiakaasujen talteen ottaminen Jorvin sairaalassa tai keuhkopotilaiden etäspirometriat Hyvinkään sairaalassa. Ne ovat konkreettista tekemistä, joilla vähennetään ilmastokuormaa ja samalla tuotetaan säästöjä. Terveiden elintapojen, luontosuhteen ja kestävyydenteemoja kehitetään Lahdessa Kestävät neuvolat hankkeessa yhdessä perheiden kanssa.

Kestävä terveydenhuolto kehitetään monitieteisesti ja yhdessä kansalaisten kanssa. Kyse on asenteiden muutoksesta, jossa alamme nähdä asioita uudella tavalla. Yksin kestävyys ei ehkä voi ohjata terveydenhuollon muutosta, mutta se voi tuoda siihen yhden lisähyödyn vaikuttavuuden ja terveyden tuottamisen lisäksi. Ilmastonmuutokseen varautumisen se tuo todeksi tähän päivään. Peliaikaa muutokseen tarvitaan, joten aloitetaan heti.

Taustalla luettua tai toimittua

Roslund et al- 2020. Biodiversity intervention enhances immune regulation and health-associated commensal microbiota among daycare children 

WHO should declare climate change a public health emergency, BMJ 2020. 

Sote-sektorin ekologinen jälleenrakennus – Ympäristöystävällisyys osana neuvolan arkea

LSV:n ilmasto ja ympäristö-sivut  https://lsv.fi/toiminta/ymparisto-ja-ilmasto/