Perusterveydenhuollon lääkärien työkuormasta puhutaan vihdoinkin työn sisältöjen kautta. Yksi aihe vähän vaivaa, se on reseptin uusiminen. Sen osuus työstä on sähköisten IMG_6855_2kanavien myötä kasvanut jatkuvasti. Reseptin uusiminen kuulostaa erittäin helpolta ja yksinkertaiselta pikkutehtävältä. Nythän sellaisen voi ostaa verkosta rahallakin, pikana. Kansalaisen on varmaan vaikeaa ymmärtää, miksi lääkärit eivät vaan uusi kaikkea mitä eteen annetaan. Reseptin määrääminen, uusiminen tai uusimatta jättäminen on hoitopäätös. Se on lääkärin oikeus ja toisaalta hän vastaa siitä, lain perusteella. Se ei ole tekninen suorite vaan asiantuntijan ajatustyötä. Siksi on kummallista, että terveyskeskukselta edellytetään kaikkien terveyspalvelujen kirjoittamien reseptien uusimista, tuosta vaan. Tämähän kuormittaa nyt vaihtuvien lääkärien kanssa painivia terveyskeskuksia ja niissä työskenteleviä lääkäreitä ja hoitajia.

Lääkehoito on usean sairauden hoidon kulmakivi. Bakteeri-infektion hoitoon tarvitaan usein antibioottia, kipuun kipulääkettä, pitkäaikaissairauksiin pysyvää lääkitystä ja iän karttuessa taas mahdollisuuksien mukaan lääkityksiä on syytä vähentää. Lääkehoitoon on kansalaisen sitouduttava, vain otettu lääke vaikuttaa.

Farmakologian professori opetti aikanaan, että kaikki lääkeaineet ovat haitallisia, kyse on annoksesta, käyttötarkoituksesta ja ihmisen elimistön ja elämäntilanteen vaiheesta. Kaikilla aineilla voidaan aiheuttaa haittaa, myös vedellä. Lääkeaineet reagoivat keskenään lisäten, vähentäen tai jopa potentiaalisesti muuttaen toisen tai molempien lääkeaineiden vaikutusta. Lääketieteen opetuksessa ei suotta opiskella vuosia lääkeaineiden käyttöä sairauksien hoidossa. Lääkityksen arviointiin on tietoteknisiä apuvälineitä, joita on osattava käyttää.

Suhtaudun lääkkeisiin ja niiden määräämiseen vakavasti. Lääkemääräys on lääkärin henkilökohtainen päätös, jonka pitää perustua ihmisen tilanteen arvioiin. Jos kyseessä on tuttu potilas, reseptin uusiminen onkin sitä, miksi sitä sanotaan: reseptin uusiminen.  Tiedän miksi lääke aloitettu, miten ihminen voi ja miten hoito jatkuu. Kun saa tuntemattoman henkilön lääkityksen arvion eteensä, kyse ei ole minusta reseptin uusimisesta. Lääkärin on perehdyttävä lääkkeen käytön syyhyn, diagnoosiin ja tarkistettava muu lääkitys. Tehdessään reseptin uudistamisen, hän ottaa nyt vastuun lääkehoidosta. Se ei ole vähäinen päätös. Se oma SV-numero on nyt siinä reseptissä.

Pitkäaikaissairauksien hoitoon liittyy hoidon tehon seuranta ja se kytkeytyy usein reseptiin. On luontevaa käydä laboratoriossa ja hoitajan vastaanotolla arvioimassa, miten hoito vaikuttaa.  Lääkehoidon komplianssi on yksi keskeinen hoidon onnistumisen tekijä. Tyypillisesti verenpaine- ja kolesterolilääkkeet ovat sellaisia, joiden hoito toteutuu huonommin kuin sairauden hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden. Mekaaninen lääkkeiden uusiminen vuosien ajan ei ole hyvää verenpaineen hoitoa. Jos hoito ei ole hyvässä tasapainossa, on lääkityksen riittävyys arvioitava. Jos taas on elintavoilla saatu hyvinvointia lisää, voidaan vähentää lääkitystä. Lääkärin ammattitaidon tulee palvelulla kansalaisen hyvää lääkehoitoa ja sille on oltava työssä aikaa.

Lääkkeisiin liittyy taloudellisia etuuksia. KELA korvaa sairauksien hoitoon reseptillä kirjoitettujen lääkkeiden hinnasta osan, kun lääkettä käytetään enintään 3 kuukauden ajan. Lääkärin B-lausunto tarvitaan rajoitetusti peruskorvattavien lääkkeiden ja erityiskorvattavien lääkkeiden korvauksen saamiseksi. Lääkkeen aloittaminen pitkäaikaissairauteen on kokeilu, jota pitäisi seurata. Jos lääke tarvitaan, kirjoitetaan B-lausunto. Se puuttuu kymmeniltä tuhansilta, jotka uusittavat reseptiä mekaanisesti. Käytännössä reseptiä uusiva voi joutua ottamaan lausuntovastuun, jos sen huomaa ja työltään ehtii. Se ei ole pikku juttu vaan tuntien työ, jos potilas ei ole tuttu.

Reseptin uusiminen on huono termi. Ehdotan, että se korvataan lääkehoidon arviolla. Jos lääkärin uudistaa omassa hoidossaan olevan kansalaisen lääkehoitoa, se voinee olla reseptin uusimista. Muutoin kyse on aina lähtökohtaisesti lääkehoidon arvio perustuen sairaskertomusmerkintöihin ja/tai keskusteluun puhelimessa potilaan kanssa. Lääkehoidon toteutus on avoterveydenhuollon uudistamisessa mietittävä uusiksi. Siinä voidaan hyödyntää digitaalisia palveluja, chat-palveluja, videopuheluja ja tekoälyä runsain mitoin. Kansalaisen omaa vastuuta lääkelistoista voidaan lisätä ja uusia käytäntöjä luoda lääkityksen tarkistamiseen. Olennaista on sopia pelisäännöt, joilla lääkehoidon arviointi ja lääkkeen määrääminen pysyvät laadukkaina ja turvallisina. Reseptin kirjoittaminen ja uudistaminen eivät ole pikkujuttuja. Olisiko aika sopia työn vaativuutta paremmin kuvaava termi, sana on vapaa.

Aiheen inspiroi hyvä artikkeli Helsingin Sanomissa eikä tämä ole minkäänlainen kritiikki tähän artikkeliin vaan ennemmin jatkopohdintaa.

Aihetta sivuaa blogini lääkelistoista