Etsi

Kristiina Patja

Ajattelen, siis olen

Kuukausi

huhtikuu 2018

Onko sijoittamisella ja enkelihoidolla jotain yhteistä?

HS:n huhtikuun 2018 kuukausiliite kertoi enkelihoidoista. Hoitojen pääasiallinen 2015-06-09 08.04.36vaikuttava asia on usko. Ihmisen, joka antaa hoitoa, pitää uskoa enkeleiden olevan olemassa. Hänen on oltava varman oloinen ja kerrottava yksityiskohtia enkeleiden olemuksesta, teoista ja voimista. Hän tietää ja tuntee enkelit. Enkeleissä on ikuinen, henkinen kasvu. Heidät on perehdytetty enkelien saloihin. Heidät on valittu ja koulutettu. Heille on annettu diplomit. Työstään he peritään rahaa.

Hoidon kohteenkin pitää uskoa, että enkelit voivat vaikuttaa ihmisen elämään. Ihmisen tulee enkelihoitoon mukanaan toive paremmasta. Hänellä on huoli, tarve tai kipu. Hoidon toivotaan lisäävään onnistumisia arjessa, terveyttä ja onnellisuutta. Ne ovat meille kaikille yhteisiä tavoitteita. Hoitoihin antautuminen tuntuu hyvältä ratkaisulta, kun tulee kuulluksi. Ratkaisukin on yksinkertainen: usko. Hän on valmis sijoittamaan siihen rahaa.

Luin jutun heti sen ilmestyttyä. Samana iltana televisiossa esitettiin vuoden 2008 pörssiromahdukseen johtanutta kehitystä kuvaava elokuva Big Short. Elokuvassa pörssimeklarit ja pankinjohtajat kiihdyttävät taloutta yhä suurempien voittojen toivossa. He uskoivat taloudellisen kasvun olevan ikuista. He olivat siitä varmoja ja vakuuttivat toisiaan ja asiakkaitaan ikuisesta kasvusta. He olivat oppineet puhumaan talouden salakieltä, antamaan yksityiskohtia ennusteista ja tuotoista. He olivat luoneet mutkikkaita johdannaisia, joiden sisällöstä eivät ymmärtäneet. Heidät oli perehdytetty sijoittajien saloihin. Heidät oli valittu ja koulutettu. Heille oli annettu diplomit. He perivät työstään rahaa.

Sijoittajien oli tärkeä uskoa, että talouden kasvu on ikuista. He uskoivat, että taloudellinen menestys vaikutta heidän elämäänsä. Tuotot tuovat toiveen paremmasta. Kun arjessa on huolta, tarpeita ja kipua, niin taloudellinen turva ja menestys tuntuvat hyvältä. Sijoittamisten onnistuminen tuo hyvää tunnetta ja onnellisuutta. Sijoitusneuvojan puheisiin tuntuu hyvältä luottaa, kun tuntee arvostusta. Ratkaisu on yksinkertainen: sijoita. Näin raha liikkuu.

Elokuvassa uskomuksen sisäistänyt rahoitusmaailma kaatuu omaan sokeuteensa. Syy on siinä, että rahan arvo sopimuksena syntyy työstä ja tavaroista. Raha on vaihdannainen eikä itsenäinen asia. Kun talot, tavarat ja palvelut menettivät yliarvostuksensa, niin yritysten arvo laski. Niiden tulevaisuuden tuottojen arvio eli osakkeiden arvo romahti. Samalla osakkeista luotujen mutkikkaiden johdannaisten kauppa kiihdytti romahdusta. Usko esti näkemästä kokeneita, pitkälle koulutettuja ammattilaisia, mitä oli tapahtumassa. Ne, jotka näkivät, pelastautuivat ajoissa varakkaina. Kansa maksoi laskut asuntohuutokauppoina, työttömyytenä ja veroina.

Enkelihoidot eivät romahduta kansantaloutta. Niiden haitat varmasti vähäiset, jos ihminen ei jätä hoitamatta vakavaa sairautta tai arjen talous ei koe haittoja hoidon maksuista. Esimerkit vain kuvaavat, miten tärkeä uskominen on ihmiselle. Me kaikki uskomme johonkin, ainakin hetkellisesti.

Emme ole uskomusvapaita vaan itsekin uskon tieteelliseen maailmankuvaan. Minun uskoni on, että ihmisen toiminta nimeltä tiede tieto synnyttää tietoa ja tietämättömyyttä yhtä aikaa. Ratkaisemalla maailman ja maailmankaikkeuden kysymyksiä löydämme uusia kysymyksiä ratkottaviksi. Siksi en usko enkeleihin, enkä usko myöskään ikuiseen talouskasvuun tavoitteena. Voin olla väärässä, sekin sisältyy tieteelliseen maailmankuvaani.

Kuukausiliite osoitteesta hs.fi

Elokuvasta https://fi.wikipedia.org/wiki/The_Big_Short

Sotea saippuasarjatyyliin – in the next episode

Muistat ehkä amerikkalaisen komediasarjan Kupla (orig. Soap), jonka alussa kerrattiin  IMG_4648edellisen jakson tapahtumat. Ohjelmassa tapahtui hullunkurisia kiemuroita ja lopuksi tehtiin yhtä hulluja kysymyksiä seuraavien jaksojen tapahtumista. Sarja tuli mieleeni, kun kuuntelin eduskunnan kyselytunnin keskustelua.

Tähän mennessä tapahtunutta. Viisi hallitusta on laatinut pelastussuunnitelman suomalaisen terveydenhuollon korjaamiseksi. Terveydenhuolto on henkitoreissaan ja tähän mennessä rikki ovat olleet muun muassa rahoitusjärjestelmä, päätöksenteko, hallintosysteemi, lääkekorvausjärjestelmä, järjestämisvastuut, moniammatillisuus, palveluintegraation, potilastietojärjestelmät, kustannusrakenne, kunnallispolitiikka, väestöpohja, ja väestökin on väärän ikäistä.

Edellisessä jaksossa hallitus perui osan ehdotuksistaan perustuslakivaliokunnan käsittelyn jälkeen, mutta laati uusia ehdotuksia hylättyjen tilalle. Sitten Lapin seudun kunta toteutti julkisesti tiedossa olleen suunnitelmansa ja sairaalalaitoksen yksityistäminen otti takapakkia. Hallitus kasasi uuden paperinivaskan ja pisti sen pikapostina eduskuntaan. Yksi hallituspuolueen kansanedustaja luki ehdotuksen ajatuksella ja olikin yllättäen eri mieltä hallituksen kanssa. Sitten suuri eteläsuomalainen kaupunki sai hepulit.  Miten nyt käy? Saako hallitus edes omiltaan tukea? Miten sinertävät kestävät kaiken jännityksen, jos ministerikyydit päättyvät ennen aikojaan? Saako joku avustaja taas takakonttikyytiä? Millaisin gallupein edetään päätöksenteossa? Saako oppositio lainkaan ääntään kuuluviin?  Näihin saat vastauksen seuraavassa episodissa, katso siis – Sote- saippuaa.

Jakson aikana nähdään runsaasti puhetta asiasta ja asian vierestä. Uhkakuvia maalaillaan kannattajien ja vastustajien taholta. Kansakunnan elinehto tulee olemaan vahvat maakunnat ja kansalaisten vapaus. Toisaalta Suomi tulee kaatumaan maakuntiin ja valinnanvapauteen. Kustannuksia tullaan säästämään tai ainakin kustannuskehitystä hillitsemään. Sitten käykin ilmi, että säästöjä ei ehkä tulekaan vaan lisäkustannuksia. Syyllisiksi todetaan terveydenhuollon tuhlailevat ammattilaiset, digitalisaatio ja huonon johtaminen. Sydäntä särkeviä tarinoita Pihtiputaan mummoista ja Inarin koululaisten hammastarkastuksista alkaa kertyä mediaan. Talvisodan henki kaivetaan naftaliinista.

Seuraavassa jaksossa selviää saadaanko avoterveydenhuoltoon järjellinen  toimintaa säätelevä lainsäädäntö?  Miten ennaltaehkäisevä terveydenhuolto ja terveysneuvonta järjestetään? Millaisia palveluja on tarjolla verkossa ja puhelimessa ja sovelluksissa? Miten ensineuvopalvelut järjestetään? Onko lasten ennaltaehkäisevä terveydenhuolto osa avopalveluita vai liikelaitosten toimintaa? Kuka rokottaa ja kenet? Onko odottavan perheen suun terveydenhuollon palveluja tarjolla? Mitä on neuvolan perhetyö? Kuka huolehtii  lasten ja koululaisten terveystarkastukset ja terveysneuvonnan? Mitä tapahtuu nuorten hyvinvointiasemille? Mistä saa apua ehkäisyn pulmiin? Kuka hoitaa kutsunnat ja kirjoittaa nuorten terveystodistukset?

Mistä saa ennaltaehkäisevää neuvontaa ravitsemuksen, liikunnan ja päihteiden kanssa? Miten ikääntyvien ennaltaehkäisevä terveydenhuolto hoituu? Missä kausirokotteet pistetään? Millaisin keinoin hoidon tarpeen arviointi tehdään ja millaisin kriteerein? Riittääkö nyt kaikille kiireettömiä avovastaanottoja?  Missä lasten infektiot hoidetaan? Missä vainajat todetaan kuolleiksi ja missä heitä säilytetään? Kenen vastuulla on saattohoito? Miten kotisairaala organisaoidaan? Kenen on kirjoitettava todistuksia ja kenelle ja miksi? Millaisia terveystarkastuksia on tarjolla? Kuka arvio ajokykyä tai aselupaa?

Mitä diagnostisia tutkimuksia on pakko tarjota ja mihin aikaan? Missä päivystetään? Mitä hoitotarvikkeita jaetaan, kenelle ja miksi? Mitä saa tuottaa ostopalveluina ja mitä on tuotettava itse? Millaisia fysioterapeuttisia palveluita on oltavasaatavilla? Kuka kilpailuttaa apuvälineet? Kuka päättää niiden myöntämisestä? Kuka korjaa apuvälineet? Miten puhe- ja toimintaterapia järjestyy osana avopalveluita? Onko ravitsemusterapiapalveluita oltava tarjolla ja kenelle? Millaista lääkehuollon arviointia tehdään ja onko tarjolla farmaseuttista neuvontaa? Miten välineet huolletaan?

Mitä erityisryhmiä on huomioitava?  Mielenterveys- ja päihdekuntoutujat, korvaushoitoa saavat, osatyökykyiset,  pakolaiset? Missä ovat vammaisten terveyspalvelut, mielenterveyspalvelut ja päihdepalvelut? Onko enää erityistä tukea tarvitsevien perheiden palveluja? Onko terveyskeskuksella yhteistyötä sosiaalipalvelujen kanssa? Kuka organisoi yrittäjien työterveyshuollon? Kenelle ohjataan pyynnöt, kyselyt, muistutukset ja kantelut? Kuka antaa poliisille annettava virka-apua? Kuka on ympäristöterveydenhuollon kumppani? Missä arvioidaan väestön terveyspalvelujen tarve? Millainen kehittämisvastuu avopalveluilla on? Kuka kouluttaa seuraavan sukupolven ammattilaiset? Vai saako kuka vaan kouluttaa ketä vaan ja miten vaan? Kenellä on raportointi vastuu ja minne? Mikä kaikki unohtuu huomioida kiireessä?

Saippuakomedia Kuplassa luvattiin lopuksi, että näihin ja moniin muihin kysymyksiin, saamme vastauksen seuraavassa episodissa. Toivottavasti saamme vastaukset näihin kysymyksiin aivan seuraavassa episodissa. Tai käytännön arkea pyörittävää voi pelottaa.

Ps. Kysymykset perustuvat terveyskeskuksen nykyisiin tehtäviin, jotka perustuvat noin 50 eri lakiin, joista johdetaan terveyskeskuksen tehtävät. Kansainvälisesti terveyskeskus-konseptia pidetään onnistuneena ideana, mutta ilmeisen aliresursoinnin takia konseptin kehitys jäi jälkeen jo 1990-luvun alussa. Uudistus tarvitaan, siitä ei ole epäilystä.

Tästä linkki Soap-sarjan tietoihin

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑