IMG_3866Terveydenhuolto on kansalaisia ja potilaita varten. Otan nyt silti esiin omat toiveeni. Olette päättämässä työni sisällöistä, työpaikasta ja palkkaukseni perusteista. Ne ovat isoja asioita ja niitä rakenteellisia asioita, joita en jaksaisi miettiä. Minä teen työtä ja hoidan kansalaisten sairauksia ja oireita, kuuntelen pelkoja ja suruja sekä toimitan monenlaisia asioita hoitokokouksissa, puhelimessa ja verkossa. Minun toiveeni tulevaisuudesta eivät olet visionäärisiä eivätkä strategisia vaan ihan arkisia. Esitänkin nyt toiveeni siitä, että saisin työni tehtyä paremmin tulevaisuudessa. Se missä, miten ja kenen kanssa, ei ole minulle niin tärkeä kuin se, että saan tehdä sitä ammattitaitoni puitteissa niin, että se auttaa potilailtani, lisää hyvinvointia ja työtä tehdään osaavassa porukassa.

Työ muuttunut kiireiseksi, kun meitä on työmäärän nähden liian vähän. Se ei aina johdu siitä, että potilaita olisi enemmän vaan heidän pulmansa ovat mutkistuneet. Tänne perustason vastaanotolle on valunut potilasryhmiä tasaiseen tahtiin erikoissairaanhoidosta, jossa heitä aiemmin hoiti sairauteen erityisesti vihkiytyneet ammattilaiset. Nyt otamme heidät sinne vaihtelevan potilasjoukon jatkoksi. Heidän sairautensa edellyttäisi usein enemmän perehtymistä ja pidemmän ajan vastaanotolla ekuin kaksikymmentä minuuttia. Tiedän, että sanotte, että organisoikaa työnne paremmin. Voi se olla yksi ratkaisu, mutta sitten on siirrettävä jonnekin ne viisitoista puhelinaikaa ja 55 uusittavaa reseptiä sille päivälle enkä ehdi iltapäivän neuvolaan ajoissa. Sitä jotakuta, jolle töitä voi siirtää ei vaan ole olemassa. Silloin tingimme ajasta. Toivon siis, että saisin mahdollisuuden hallita työmääräni ja tarjota niille potilaille, jotka hyötyvät ajasta kanssani enemmän aikaa. Ymmärrän, että se tarkoittaa vähemmän aikaa niiden kanssa, jotka eivät itseasiassa tarvitse minua oireidensa tai sairauden hoidossa. Toivon rohkeutta teille rajaamiseen, koska rahaa on edelleen rajallisesti.

 

Toivon, että saisitte minulle toimivat sähköiset työvälineet. Käytän tuntitolkulla viikossa aikaa odottamiseen, jotta voisin hoitaa potilasta. Odottelen, että saan tietokantoja auki, klikkailen vääriin paikkoihin epäloogisten ohjelmien sisällä, reseptikeskuksen yhteys pätkii ja aloitan alusta melkein valmiin reseptin. Yritän etsiä potilaalle oikeaa jatkohoitopaikkaa sähköisestä konsultaatiovalikosta tai lähetteessä, koska väärään paikkaan mennyt lähete voi palautua ja potilaan asia ei etene. Sairaalan organisaatiouudistus on muuttanut kaikkien klinikoiden nimet enkä ole ehtinyt oppia vielä uusia vatsa-selkä-kylkikeskuksia. Klikkailen sähköisen asioinnin potilassuostumuksia, ja sähköisen asioinnin postilaatikon toimivuus takkuilee. En voi oikein olla aivan varma siitä onko viesti mennyt perille ja tapahtuuko asialle mitään. Käytän aikaani soitellen potilaiden lähetteiden perään ja toisaalta kyselen konsultaatioiden koukeroista, kun en saa toimintaohjetta vaan pelkkää pohdintaa. Toivon, että saatte minulle kunnolliset työvälineet, jotta aikani tulisi käytetyksi potilaiden parhaaksi. Toivoisin, että potilaani saisivat sen tiedon, jota he tarvitsevat ja se olisi myös minun tiedossani. Voitte kysyä minulta ja potilailtani, mitä me tarvitsemme.

 

Hoidan potilaita, joilla on paljon sairauksia ja vaikeuksia hoitaa arjen asioita. Lähettäessäni heitä muiden ammattilaisten konsultaatioihin, en voi olla varma, pääsevätkö he näihin palveluihin, enkä saa tietoa mitä heille suunnitellaan. Kuitenkin tämä potilas käy usein luonani kaikissa vaiheissa ja kyselee minulta, mitähän hänelle tapahtuu tai mitä toimenpiteessä tehtiin tai mitä seuraamuksia asioilla on. En osaa aina vastata, kun hoitoa ei ole liimattu yhtenäiseksi kokonaisuudeksi potilaalle. Hän ei saa ajantasaista tietoa siitä mitä suunnitellaan, mitä toimia on sovittu tai mikä se tuleva tilanne voisi olla. Toimin usein tiedonhankkijana erikoissairaanhoitoon, sosiaalitoimeen tai työvoimatoimeen. Ajokorttien, sosiaalietuisuuksien, vammaispalvelujen tai apuvälineiden oikeuksien selvittämisessä koen olevani välillä salapoliisi. Käytän tähän joka viikko aikaa ja välillä turhaudun. Mutta koska tämä potilasryhmä juuri tarvitsee ammattilaisen tukea ja hoitoa, jaksan selvitellä asioita sitkeästi. Toivon, että järjestätte hoidon yhtenäisesti kokonaisuutena  20-30 % aikuisikäisistä kansalaisista, joilla on vaikeuksia arjenhallinnassa siten, että heille syntyy ymmärrys omasta hoidosta ja samalla minä pysyn siinä mukana. Se lisää potilaan hyvää hoitoa, turvallisuuden tunnetta karsii turhia toimenpiteitä ja tutkimuksia ja tekee työstäni sujuvampaa. Kerrotte, että muutoksen jälkeen ihmisiä ei pompotella palveluissa. Toivotaan, että se koskee myös ammattilaisia.

Perustasolla teemme työtä yhdessä eri ammattilaisten kanssa. Käytänkin paljon aikaa toisten etsiskelyyn, sillä kaikkia meitä on nuukasti. Oma työni hidastuu päivittäin, kun toimenpiteiden välineitä ei ehditä täydentää tai avustavaa henkilöä ei riitä. Tässä taas tarjotaan sitä työn suunnittelua ja hyvää johtamista. Se ei yksin nyt auta.  Terveydenhuollon pulma on, että potilaiden määrä vaihtelee päivän, viikon ja kuukauden mukaan. Osaamme varautua siihen aika hyvin, mutta silti ruuhkahuippuja ja jonoja syntyy. Koska julkisessa terveydenhuollossa toimitaan virkapohjavankilassa, emme voi palkata joustavasti ammattilaisia tekemään työtä ruuhkahuippuihin, vaikka tiedämme, että ne ovat tulossa. Kokeneena ammattilaisena kestän jo sen potilaiden kiukun ja ärtymyksen, kun jonottaminen sairaana ei ole herkkua, mutta nuorempia se tuntuu kiusaavan enemmän. Toivon siis, että tulevaisuudessa saisin tehdä työtäni myös ruuhkahuippuina laadukkaasti. Toivon, että saamme palkata lisää väkeä, jos meillä on siihen varaa. Ja tietäkää, ettemme tarjoa mercedestä päivystyksessä vaan teemme sen toyotan verran asioita, kyllä me olemme ammattilaisia.

Vielä minulla on yksi toive. Haluan oppia uutta ja kehittyä työurani loppuun saakka. Olen sitoutunut hoitamaan potilaitani mahdollisimman hyvin uusimman tiedon ja tutkimuksen perusteella. Työpaikallani on sisäinen paine tehdä mahdollisimman paljon potilastyötä, koska jokainen poissaoloni siirtyy työtaakaksi muille. Kouluttautumiseen meillä ei ole juuri työpaikan rahaa, mutta käytän siihen omaa rahaani. Joskus otan lomaa kouluttautuakseni. En halua työni jonoutuvan, joten pyrin olemaan poissa järkevästi. Tingin omasta täydennyskoulutuksestani ja se on minulle vaikeaa. Haluaisin oppia uutta ja päivittää tietojani, koska siten voin tarjota potilailleni hyvää ja ajantasaista hoitoa. Haluan myös saada tietoa, miten muualla ratkaistaan käytännön pulmia, jotta voin ottaa omaan työyhteisööni uusia työtapoja. Minulla on pieniä lapsia, joten juuri nyt en voi joustaa vapaa-ajastani kovin paljoa. Toivon, että te uudistuksessa varaatte minulle mahdollisuuden pitää pääomani kunnossa. Se on terveydenhuollon tärkein pääoma, ammattilaisen osaaminen. Siihen tarvitaan aikaa eli rahaa, pelisäännöt ja systeemi. Toivon, että tulevaisuudessa voin hoitaa potilaita mahdollisimman uudistuvin tiedoin ja taidoin. Tietäkää, että me terveydenhuollossa olemme innokkaita oppimaan ja kehittämään. Toivon siis, että varmistatte muutoksessa minulle mahdollisuuden oppia ja kehittyä.

Arvoisa päättäjä, suureellisten sanojen takana on käytännöllisiä asioita. En osaa neuvoa teitä siinä, millaisilla lakiteksteillä saatte nämä toiveeni toteutumaan. Näitä nyt kuitenkin toivon teiltä tuloksena siitä, että puurratte kaavioiden, perusoikeuksien ja maakuntien hallinnon kanssa. Lupaan tehdä parhaani. Kiitos.

Kirjoituksen inspiroi Lääkärityönohjaajien kokous, jossa keskusteltiin SOTEn ja digitalisaation vaikutuksista hoitosuhteeseen sekä sen näkymisenä ammatti-identiteetissä.